Mediassa itseohjautuva oppiminen esitetään usein yksin puurtamisena vailla ohjausta, tukea tai suunnitelmaa. Todellisuudessa itseohjautuva oppiminen on tavoitetila ja taito, jota kohti harjoitellaan opettajan tuella. Kyse on vastuunotosta, toimijuudesta, omistajuuden tunteesta sekä monipuolisista oppimisen taidoista, joita koulussa on tarkoitus harjoitella perinteisen sisältöjen oppimisen ohessa (Garrison 1997, Guglielmino 1977). Itseohjautuvaksi oppijaksi kasvaminen on oleellinen taito tulevaisuudessa, jossa jatkuva uuden oppiminen on yhä tärkeämpää. 

Itseohjautuvaksi kasvaminen lähtee tavoitteiden asettelusta

Itseohjautuvaksi oppijaksi kasvua voidaan tukea monin tavoin. Ensimmäinen askel on tavoitteiden asettelu. Ohjatulla oppimisen tavoitteiden asettelulla on oleellinen rooli itseohjautuvuuden kannalta. Kun oppilaalla on selkeä näkemys tavoitteista, on oppimisen seuranta ja säätely helpompaa. (Malmberg 2014.) Tavoitteet voidaan asettaa aluksi yhdessä opettajan kanssa. Tullessaan tietoiseksi tavoitteista, oppilas ikään kuin astuu mukaan oppimisprosessiin ja ottaa ainakin hitusen omistajuutta oppimisestaan (Bereiter 2002).  

Monissa Tabletkoulun oppimateriaaleissa on sisältö- ja taitotavoitteet tuotu selkeästi esiin jokaisen luvun alussa. Tämän jälkeen oppilas määrittelee tarkemmin tavoitteensa tehtävällä tai yhdessä opettajan kanssa ja seuraa niiden saavuttamista jatkuvan arvioinnin ja palautteen tukemana.  

Hyvin rakennettu oppimateriaalikokonaisuus tukee kasvua

Kun oppimisprosessi ei ole kokonaan ennalta määritelty, voi oppijaa ohjata tunnistamaan oppimistaan ja mahdollisia kehittämiskohteita sopivien kysymysten avulla (Garrison 1997). Tämä on mahdollista, kun oppimisessa käytettäviä sisältöjä ja harjoituksia voidaan eriyttää. 

Digitaalinen oppimateriaali luo mahdollisuuksia rakentaa oppimispolkuja oppijan osaamisen mukaan. Enää ei edetä kärjistetysti sivulta seuraavalle, vaan eteneminen tapahtuu omien taitojen ja yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tätä varten Tabletkoulussakin on laadittu monista sisällöistä kaksi eri versiota. Tällöin oppilas voi opiskella sisältöjä aina oman osaamisensa mukaisesti. 

On tärkeää, että oppilas osallistetaan aktiiviseksi toimijaksi oppimateriaalin käyttäjänä, ei vain passiivisena tiedon vastaanottajana. Bereiterin (2002) sanoin, me opimme, mitä prosessoimme. Digitaalisissa ympäristöissä seikkailevaa oppilasta ohjataan valitsemaan sisältöjä itsenäisesti, tukemalla järjestelmällisesti navigoinnin, tiedon arvioinnin ja integroinnin taitojen kehittymistä (Salmeron et al 2018). Näiden taitojen kehittäminen alakoulusta asti on oleellista itseohjautuvaksi oppijaksi kasvamiseen alati muuttuvassa maailmassa. 

Sopivat harjoitukset, jotka etenevät perusharjoituksista syventäviin ja soveltaviin, voivat  lisätä oma-aloitteisuutta ja helpottaa oppimisen hallintaa. Näin oppija voi kasvaa ottamaan asteittain enemmän vastuuta oppimisestaan.  Kun opettaja voi tarkkailla jatkuvasti oppilaan kehittymistä, voidaan omistajuutta ja oma-aloitteista toimijuutta siirtää asteittain oppilaalle. Oppilasta on helpompi kuljettaa lähikehityksen vyöhykkeellä, kun osaaminen ja edistyminen tulevat jatkuvasti näkyviksi. 

Itseohjautuvaksi kasvun osalta oppijan tulee ymmärtää yhteys opittavan asian ja oppimisen eteen tekemänsä toiminnan välillä. Tämä toiminta olisi hyvä saada näkyväksi. Jatkuvan arvioinnin työkalut tukevat oman osaamisensa ja kehittämiskohteiden tunnistamista. Myös vertaisarviointi auttaa kehittämään vastuunottoa ja itseohjautuvuutta, kun toisen työtä arvioimalla reflektoidaan samalla omaa osaamista. Toisen oppimisen tukeminen lisää vastuunottoa. Se kehittää yhteisohjautuvuutta ja siten myös kykyä toimia itsenäisemmin ryhmässä. (Reinholz 2016.)

Kyky arvioida omaa osaamistaan tukee itseohjautuvaksi oppijaksi kasvua. Olemme kehittäneet Tabletkoulussa mm. myös omaa osaamista arvioivia tehtäviä ja itsearvioinnin lomakkeen. Eriytetyt sisällöt ja harjoitukset luovat jatkuvan arvioinnin ja itsearviointiraporttien avulla opettajalle mahdollisuuksia tukea niitä oppilaita, jotka kulloinkin tarvitsevat apua ja tukea itseohjautuvaksi oppijaksi kasvamiseen.

 

Miikka Salavuo

Johtava asiantuntija

Tabletkoulu Oy

                                                                                                                             

Lähteet

Bereiter, C.2002. Education and the Mind in the Knowledge Age. Lawrence Erlbaum Associates, New Jersey. 

Garrison, D.R. 1997. Self-Directed Learning: Toward a Comprehensive Model. Adult Education Quarterly 48 (1), Fall 1997, 18-33.

Guglielmino L. 1977. Development of the self-directed learning readiness scale. Doctoral dissertation, University of Georgia, 1977.

Malmberg, J. 2014. Tracing the process of self- regulated learning                                                             – students’ strategic activity in g/nStudy learning environment. Doctoral dissertation.                  Acta Universitatis Ouluensis e Scientiae Rerum Socialium 142.

Reinholz, D. 2016. The assessment cycle: a model for learning through peer assessment, Assessment & Evaluation in Higher Education, 41:2, 301-315

Salmeron, L., Strømsø, H.I., Kammerer, Y., Stadler, M & Van den Broek, P. 2018. Comprehension processes in digital reading. Teoksessa Barzillai M., Thomson, J. Schroeder, S & Van den Broek, P. Learning to Read in a Digital World. Studies in Written Language Literacy 17. John Benjamins Publishing Company.