Uusi lukuvuosi on jälleen vauhdissa, 20-luku lähestyy. Opiskelussa on siirrytty yhä enemmän hyödyntämään digitaalisia sisältöjä ja opiskeluympäristöjä. Myös opiskelun tapojen osalta ollaan muutosten keskellä. Digitaaliset työvälineet ovat tehneet oppimisesta yhä monipuolisempaa, näkyvämpää ja aktiivisempaa. Tekstien lukeminen ruudulta on herättänyt ajoittain paljon kysymyksiä, koska kyseessä on osalle uudenlainen tapa käyttää oppikirjaa.

Sähköisessä muodossa olevien tekstien lukeminen vaatii hieman erilaisia lukustrategioita ja tottumusta uudenlaisen median käyttöön. 2000-luvulla syntyneet ovat toki tottuneet tuottamaan ja lukemaan tekstiä digitaalisessa muodossa, mutta käyttö on kuitenkin ollut monelle heistä yksinomaan viihteen käyttöä ja kavereille viestimistä. Laajahkossa tutkimuskatsauksessa todetaan, että digitaalisia sisältöjä hyödyntämällä oppiminen voi olla lukemisen näkökulmasta vähintään yhtä tehokasta kuin paperilta lukeminen, mutta ihmiset alkavat spontaanisti noudattaa viihdelukemisesta tuttuja strategioita (Wylie et al 2018). 

Nyt koulussa oleva nuori tulee hyödyntämään pääosin digitaalisia sisältöjä tiedonhankinnassa ja tiedon välittämisessä. Siksi on oleellista harjoitella uusia lukemisen tapoja ja löytää tapoja oppia aiempaa tehokkaammin. Samalla tulee pyrkiä kehittämään digitaalisen tekstin lukemisen pedagogiikkaa (Pergum 2015). 

Uusiin taitoihin kuuluvat Salmeronin ym. (2018) mukaan haku- ja navigointitaidot, kyky yhdistää erilaisia informaatiosisältöjä ja tiedon esittämismuotoja sekä kriittinen lukutaito eli sisältöjen luotettavuuden ja laadun arviointi. Monilukutaito onkin noussut koulussakin olennaiseksi oppimisen kohteeksi.  Sen harjoittelu on tulevaisuutta ajatellen melko haastavaa paperisilla oppimateriaaleilla. Lue aiheesta lisää Monilukutaitoa lukiolaiselle -hankkeen sivuilta. 

Monelle nuorelle digitekstien lukeminen on jo arkipäivää myös koulussa. Bikowskin & Casalin (2018) tutkimuksessa opiskelijat olivat yleisesti tyytyväisiä digitaalisiin teksteihin, koska ne lisäsivät joustavuutta ja opiskelijalähtöisyyttä, aktiivisuutta ja ylipäätään paransivat oppimistuloksia. Samaa ovat todenneet monet suomalaiset opettajat, joiden opiskelijat ovat käyttäneet sähköisiä oppimateriaaleja jo vuosia. 

Silmäilystä aktiiviseen lukemiseen

Useissa tutkimuksissa todetaan, että tottumus digitaalisen tekstin lukemiseen näyttelee merkittävää osaa oppimistuloksissa: Niillä, jotka ovat aiemmin käyttäneet paljon digitaalisia ympäristöjä tiedolliseen toimintaan, ovat oppimistulokset selvästi noviiseja parempia. Myös ennakkoasenteella todetaan olevan paljon vaikutusta. (Barzillai et al. 2018; Ross et al 2018.) Kanniaisen ym. (2019) tutkimuksessa yleisellä lukutaidolla oli eniten merkitystä digitaalisten tekstien avulla oppimisessa. 

Lukemisesta voi ns. noviiseille tulla joidenkin tutkimusten mukaan silmäilevää, eli oppilas ei lue koko tekstiä vaan ainoastaan silmäilee tekstin läpi. Toisaalta samaa lukutyyliä on havaittu yhtä lailla myös paperilta lukiessa (Nel ym. 2004). Monet ovat myös tottuneet lukemaan ingressin ja siirtymään nopeasti esimerkiksi tehtävien, kuvien tai videoiden pariin (Wylie et al 2018). Taisin itsekin lukea sanomalehtiä näin jo 80-luvulla. 

Yleisiä lukemisen pedagogiikkaan liittyviä malleja voidaan hyödyntää myös digiympäristöissä, mutta ne tarvitsevat rinnalleen uudenlaisia menetelmiä ja myös teknisiä välineitä. Nuoria voidaan totuttaa ja opettaa hyödyntämään digitaalisia sisältöjä järjestelmällisemmin ja tekemään lukukokemuksesta mielekkäämpi (Salmeron et al 2018). Oleellista on siirtyä silmäilystä tai läpi lukemisesta aktiiviseen tiedon käsittelyyn. Näin asiat yhdistyvät aikaisempiin käsityksiin ja ovat käytettävissä myöhemmin(transfer).

Hyvin tuotetuissa sähköisissä sisällöissä on huomioitu lukemisen muuttuminen. Kappaleet on jaoteltu niin, että lukeminen on mielekkäämpää eikä silmä eksy niin helposti. Opiskelija tekee jatkuvasti tekstiin liittyviä tehtäviä ja saa palautetta osaamisestaan. Näin hän voi aiempaa paremmin kohdistaa lukemistaan hänelle tärkeisiin asioihin.

Tabletkoulussa on tarjolla lukuisia välineitä tekstin lukemisen helpottamiseksi. Opiskelijaa aktivoidaan tekemään alleviivauksia ja merkintöjä tekstiin sekä rakentamaan omaa näkymäänsä sisällöstä muistioonsa. Tekstin voi esimerkiksi kuunnella samalla, kun lukee. Usean eri median, kuten tekstitetyn videon tai kuunneltavan tekstin, on havaittu tukevan merkittävästikin oppimista (esim. Kwon & Lee 2016, Limperos ym. 2015). Oppimisanalytiikka voi ohjata oppijaa lukemaan sellaista tekstiä, joka soveltuu hänen lukutapoihinsa ja tukee osaamisen kasvua. Järjestelmät kehittyvät jatkuvasti tukemaan entistä paremmin lukemista. 

Seuraavassa kirjoituksessa kerron vinkkejä digitaalisten sisältöjen lukemiseen ja parempaan oppimiskokemukseen. 

Miikka Salavuo

Johtava asiantuntija

Tabletkoulu Oy

 

Barzillai M., Thomson, J. Schroeder, S & Van den Broek, P. 2018. Learning to Read in a Digital World. Studies in Written Language Literacy 17. John Benjamins Publishing Company.

Bikowski, D., & Casal, J. E. 2018. Interactive digital textbooks and engagement: A learning strategies framework. Language Learning & Technology, 22(1), 119–136

Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M., Leppänen, P.H.T. 2019. Literacy skills and online research and comprehension: struggling readers face difficulties online. Reading and Writing. An Interdisciplinary Journal. Springer. 

Kwon, B.C & Lee, B. 2016. A Comparative Evaluation on Online Learning Approaches using Parallel Coordinate Visualization, in: CHI ’16

Limperos, A.M., Buckner, M.M., Kaufmann R. & Frisby, B.N. 2015. Online teaching and technological affordances: An experimental investigation into the impact of modality and clarity on perceived and actual learning, Computers & Education 83 (2015) 1–9. 

Nel, C., Dreyer, C. & Klopper, M. 2004. An analysis of  reading profiles of first-year students at Potchefstroom University: a cross-sectional study and a case study’, South African Journal of Education, vol. 24, pp. 95–103.

Pegrum, M. 2015 Mobile learning: what it is and what are its possibilities?, in Teaching and Digital Technologies: Issues and Critical Questions, eds M. Henderson & G. Romeo, Cambridge University Press. Chapter 12, pp. 142–153, Cambridge University Press, Australia.

Salmeron, L., Strømsø, H.I., Kammerer, Y., Stadler, M & Van den Broek, P. 2018. Comprehension processes in digital reading. Teoksessa Barzillai M., Thomson, J. Schroeder, S & Van den Broek, P. Learning to Read in a Digital World. Studies in Written Language Literacy 17. John Benjamins Publishing Company.

Ross, B., Pechenkinab, E., Aeschlimanband, C., & Chasec, A-M 2017. Print versus digital texts: understanding the experimental research and challenging the dichotomies. Research in Learning Technology  Vol. 25, 2017

Wylie. J., Thomson, J., Leppänen, P.H.T., Ackerman, R., Kanniainen L. & Prieler, T. Cognitive processes and digital reading. Teoksessa  Barzillai M., Thomson, J. Schroeder, S & Van den Broek, P. Learning to Read in a Digital World. Studies in Written Language Literacy 17. John Benjamins Publishing Company.